Hei! Olen Suvi ja addikti

Niin. Sellainen olen addikti hyvään oloon,riippuvuus...
Addiktoidun helposti ja menen sata lasissa silloin kun johonkin alan. Addiktioitahan on monenlaisia,työkseni tästä aihepiiristä päivittäin puhun ja silloin herää toki myös ajatuksia omasta itsestä ja käyttäytymisestä. Oma addiktioni ei ole kuitenkaan päihde vaan liikunta ja hyvinvointi. Olipa tuo addiktio mikä tahansa se voi olla turmiollinen. Syy addioktion liian pitkälle menemisen tunnistamisessa onkin usein itselle vaikeaa. Siksi tämä julkinen päiväkirjakin on mielestäni itselleni hyvä tapa havainnoida omaa käyttäytymistä. Ei sitä helposti huomaa kuinka on jossakin asiassa menossa ihan täysillä mukana,hurmoksessa,eikä huomaa asian kääntöpuolta.

Oma riippuvuuteni liikunnasta on psyykkinen ja fyysinen,vierotusoireet ovat melko pahat jos sen lopettaa. Tätäkin olen pohtinut,miten joskus osaa sitten aikanaan rauhoittaa menoa? Tällähetkellä se että elää kiitäen ja kuitenkin melko selväpäisenä,on joskus loputtava. Se pelottaa,mitä sitten tapahtuu. Tiedän että jään kaipaamaan sitä psyykkistä tilaa jonka liikunta saa aikaan. Nyt apuna itsetutkiskeluun käytän paljon kirjoittamista.
Se mitä liikunta aiheuttaa on hetkellinen hyvä olo ja arjen murheiden ja huolien unotaminen,mutta niin,vain hetkeksi. Se on liikunnan koukuttava piirre jossa haluaisi elää loputtomiin. Ok.hieman väsyneen ihmisen tekstiähän tämä on mutta ajatuksissa asia pyörii paljon.

Sitä tehään,vaikka väkisin ja aina jotain on tehtävä,liike ei voi loppua.

Tänään suhasin pyörällä töihin huonolla menestyksellä. Puolessa välissä matkaa alkoi takarengas iloisesti tyhjentyä. Poljeskelin sitten puolityhjällä renkaalla perille. Kirosin. Toinen klossikin olisi huollon tarpeessa,päässyt jossakin villisä rytäkässä mutkistumaan. Merkillistä...
Onneksi työpäivä oli pitkälti ihmisten ajatusten työstämistä positiiviseen ja omat fillari murheet tuntui taas pieniltä.
Mutta avot! Kohta ne taas kasvoi kun asteli työpaikan ovesta pihalle.

Päästiinpä sitten pyörän kanssa miehen kyytiin ja kohti ystävä pariskunnan kotia. Vauva juttuja. En osaa vieläkään kunnolla vauvaa joten kommunikaatio jäi hieman vailuksi :) Ihana ipana <3
Ystävien näkeminen on melko harvinaista herkkua!

Sitten vain syömään ja kipi kipi salille!

Tänään treenailtiin etureittä. Valmentajaakin piinasin hieman painon nousu kysymyksillä koska tänään painoin 62.3kg mutta edelleenkään ei olla kuulemma millään vaarallisilla vesillä,koska en ole NYT matkalla kisoihin. Valmentajan kanssa edittiin jutustelemaan muutenkin kropan kehityksestä ja mallista. Suunta on parempaan päin! Etureisien liikeratoja tutkittiin ja höystettiin. Painoa piti hieman keventää jotta liikkeestä tulee puhtaanpaa. HACK ottaa kyllä paremmin ylä etureiteen kun tekee sen alemmas ja snadisti pienemmällä painolla. Etureisiin joskus voi mättää istuvaan liikkeeseen isot isot painot ja niillä muutama setti. Kuitenkin hieman kevyempi on parempi tuntuman kanssa eli 35kg on välimaasto. VAIHTELEVUUS on se juttu,näin minua on ohjeistettu ja niin on tehty. Mukava treeni vaikka olo olikin pikkusen väsy. Hyvä musiikki korvissa joka joskus saa kyllä nauramaankin kun sieltä pöllähtää yllärinä Mattia ja Teppoa tai Isack Elliottia vai mikä se ny olikaan :)

24.7.2013 Takapihan maisemat ja rauha <3

Etureisiin on vain 5liikettä joten niihin jaksaa panostaa hyvin! Sitten vielä vatsalihaksia ja pakaroita mukaan niin jo on hyvä olla taas!

Kotiin päästyäni kaappasin hyvin rauhalliselle pikku kävelylle koiruudet ja miehen. Mitä ihanin lämmin ja laskevan auringon hiipuvat säteet tuntuivat rauhottavilta takapihan järvellä. Vaikka olenkin osoittautunut myös syksy faniksi niin on nämä kesä illat myös ihania kaikessa usvaisessa rauhallisuudessaan.
Äitikin pöllähti vielä reissultaan pihaan käymään. Aivan loistavaa,saatiin kasillinen herneitä ja kasat vadelmia sekä pensas mustikoita. Pakastin onkin jo täynä joten tässä tarvii nyt vetää ehkä syömis överit!

Syömis hommiin!

Nyt vain hyvät yöt ja huomenna reippaasti työputkeen paahtamaan!