Juu,tottahan tuo,fitness lajit ovat nousseet vallankin trendikkäiksi ja näitä kaltaisiani bloggaagia tunkee esiin joka montusta.
Itselleni tosiaan koko tämä touhu ei sinänsä ole minkää trendin perässä juoksemista tai Jutan superdieettien innostamaa. Toki fitness lajien suurempi esillä olo vaikutti uuden lajin valintaan koska sitä hekutettiin joka lööpissä,pakko siis testata onko minusta siihen. Sangen ristiriitaisaa. Urheilu kun nyt on tosiaan aina ollut tärkeä toimenpide. Liikunnan monimuotoisuus on tosin nyt jäänyt itsellä lähinnä salihommiin ja lenkkeilyyn,ylläri.
Muuten tulee kyllä ampumassa käytyä kun ehtii. Harmillista on että melonta on jäänyt tyystin samoin laskettelu on kärsinyt ikävää tappiota. Liikunnan monipuolisuus tiettävästi auttaisi mielnkiinnon ylläpidossa elämäänsä kohtaan :) Pyrin kyllä muutakin tekemään kuin asumaan salilla tai lenkkipoluilla,kun ehtii. Sekin tuottaa oman stressinsä kyllä...
Kiipeily,kyllä kiitos on mukavaa! |
Ampumassa käy kun ehtii.. |
Mutta se että milloin vedetään överit,tässäkin salihomassa on pelottavaa. Itselle kyseinen dokumentin tynkä herätti ajatuksia juuri tuon syömishäiriön suhteen. Omalla menneillä anorektikon kokemuksilla asia pisti miettimään tulevaa tilannetta (sitten joskus..) kun koittaa kropan kiristyksen aika. Uskon viihtyväni nimittäin vallan mainiosti kieässä fyysisessä kuosissa. Paluu siitä sitten jälleen normaaliin pehmeämpään olemukseen saattaa tuottaa ongelmia päänupin kanssa.
Mutta tiedostan asian ja ainakin tällähetkellä uskon olevani tarpeeksi henkisesti vahva tähän projektiin. Toki miehen kanssa on asiaa puitu näin etukäteen ja eilisen dokumentin myötä aihe nousi pöydälle. Tuki on itselleni hyvin tärkeää,övereiden veto on kohdallani tuttu juttu,lähestulkoon kaikessa..kaikki tai ei mitään!
Mutta toisinaan kannatta vain tunkea kalsarit päähän |
Ripset,yksi mukava koukuttaja.. Aikaisemmin minua kiinnosti ulkonäön hoidossa enemmän meikkaaminen ja vaatetus puoli,nykyään vartalon muokkaaminen on se minun juttu. Vaattetkin on nykyään lähinnä urheilu vaatteita. Harvoinpa tulee shoppailtua muualla kuin urheilu liikkeissä.
kauan sitten vuonna 2008,lumotussa Teiskossa kun vielä kiinnosti muukin kuin liikunta |
Tästä aasinsiltana kuplaan. Oma pikku fitnesskupla. Tällä omalla kohdallani ainakin on menty siihen että aika joka jää työn ja koirien hoidon jälkeen on täysin salilla olemista ja siihen liittyvien toimintojen suunnittelua ja tekemistä. Ajatusmaailma pyörii pitkälti liikunnan ja ruuan ympärillä. Lehdet ja TV ohjelmat jos nyt harvoin niihin aikaa jää,ovat nekin liikuntaan liittyviä. Valitettavaa on että itse ei edes tajua aina millaisessa kuplassa elää.
Kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa |
Masennus ja itsensä piippuun vetäminen ei olisi itselleni yllätys. Kun liika menee övereiksi,niin silloin ollaan jo syvällä. Kuplan rikkomienen itselleni ainakin on ennalta ehkäisevää masennuksen hoitoa ja juurikin voimaa antava lisäke urheilemiseen. Vaikka kuinka urheilua ja fitnesskuplaansa rakastaakin,on irtiotto psyykkeelle tärkeää. Ihminen on sosiaalinen eläin joka kaipaa sosiaalisia kontakteja. Siksi myös koen että "fitness porukat" ovat myös hyvä ajatus ja itse niissä pyrin olemaan mukana mahdollisimman paljon. Mutta myös ne muut ystävät joille fitness tai urheilu ei ole mitenkään pop,ovat äärimmäisen tärkeitä,ainakin inulle. Silloin saa ajatella tosiaan jotain ihan muuta. On myös tärkeää että lähellä on ihmisiä jotka huomauttavat kun ollaan menossa liian syviin vesiin kuplansa kanssa.
Tänään itselläni on ollut kaamea päivä. Oikeastaan eilisestä alkaen on ollut hirveä hedari ,huimaa,pilkkuja vilisee silmissä,oksettaa ja muisti pettää pahasti. Tuttua tunnetta,verenpaineet on olleet siis koholla ja tänään sama meno jatkui. Töistä kotiin tullessa sai pidellä seinistä kiinni,no mittailin paineet ja 158/97 pulssilla 54 Itselleni tuo on jo paineiden nousua. Myös fiilikset olivat sen mukaiset,koko päivän heikko olo saa hieman tippaa ruskeaan linssiin.
Onneksi lähdin siis ystävä treffeille. Tuntui hetkeksi tuokin kakka unohtuvan ja nautti vaan hyvästä ruuasta sekä seurasta.
Illalla salille mennessä pyörryttäminen alkoi. No hmmm kuitenkin. Etureisi päivä,ei voinut jättää väliin. Treeni meni hyvin vaikka olo oli huono. Kipua ei ollut lihaksissa mutta huimaus ja oksetuksen tunne olivat melkoiset. Tiedän että olisi varmaan ollut ihan ok. jättää treeni huomiselle,mutta jokin minut vaan salille silti ajoi. Sen jälekeen olo on edelleen hirveä ja pään särky vain pahentui. Pitänee koittaa hieman relata,jos kykenee. Ulkoilu miehen sekä koirien kanssakaan ei auttanut,vaikka maiset ja ilma olivatkin mitä upeimmat.
Toivottavasti huominen olisi parempi!
ilta kävelyllä Pedon kanssa |
Eräs sukulainen luki trigonometriaa tuntokarvansa lerpalleen, ja kun hän olo oppinut kaiken, tuli Mörkö ja söi hänet suuhunsa. Joopa joo. Mörön vatsassa hän sitten lojui niin erinomaisen viisaana!"
- JuksuMuumeista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti