 |
| 311 ihanaa pakaran kohottaja! |
Aamu alkoi hyvin hölkyttelemällä Pyynikin portaille ja nuo ihanat 311 askelmaa 3kertaa tuli kipitettyä. Olen huomannut että lenkkareilla on melkoista eroa millä on hyvä kipittää rappusia ja millä juosta pidempää lenkkiä. Ainakin omat koivet huomaavat eron. Itsellä nuo Asiksen ei niin joustavapohjaiset sopii portaisiin hyvin ja Karhun joustavapohjaiset sitten pidempään lenkkiin. Voi toki olla että syy on myös noiden polvien jotka reagoi hyvin nopeasti jos ne ovat väsyneet tai väärä kenkä. Jos lenkki alkaa ylittää tuntia niin yleensä polvet alkavat kipuilla kengistä riippumatta,ikävä näin. Tehokas kävely onneksi luonnistuu paremmin,mutta hölkkälenkeistä pidän kiinni ja noista portaista!
Sitten kotiin hölkyteltyäni oli aamupalan aika sopivasti ja samalla myös saunan pesu,näin juhannus vieraita ajatellen ;)
Pikku hääräilyjen jälkeen pompinkin melko energisenä tyhjälle salille ottamaan kunnollisen käsireenin! Hauista sai myllyttää kunnolla laskevilla sarjoilla eri variaatioilla ja ojentajille supersarjoja ja laskevia sarjoja. Voin sanoa että nyt kyllä tuntui!
Mökyöölistä ja väärän haltijan taikajuomista;viitaten siis Rölliin ja ajankohtaiseen Suomalaiseen ryyppy juhannukseen. En ole itse enään pariin vuoteen hirveämmin alkoholiin kajonnut. Mukavempi katsella kun seuraavana aamuna muut keräilevät itsensä palasia ympäri puskia,kun itse on voinut vetästä aamu uinnit ja saunat päälle. Ja toisekseen silloin ei voisi reenata ja sehän kerää kilojakin...
Muutenkin tuo alkoholin käyttö on jäänyt,ei siis pelkästään juhlapyhinä vaan kokonaisuudessaan. Työkseenkin kun katselee päideriippuvaisia,niin se karistelee kyllä viimeisimmätkin himot omalla kohdallani koskea ylimääräisiin piristeisiin tai turrukkeisiin.
Valitettavan paljon huippu-urheilun tasolla on itsensä douppaaminen arkea. Jos kaipaa menestystä putsina on se nykyään melkoisen mahdotonta kokska mukaan mahtuu niitä jotka ketku konstein saavat aikaan parempaa tulosta. Oma näkemys on se että itse en lähde siiehen mukaan,vaikka se helppoa olisikin. Liian paljon saanut nähdä läheltä mitä itselleen voi saada aikaan,kuolema tai vakavat vammautumiset saattavat vaania silloin lähempänä kuin uskookaan.
Mutta juhannuksen tilitykset tässä,nyt suuntaan kohti rantaa ystävien kanssa aurinkoon!
Mies ja koiruudet saavat nyt hetken pärjätä ilman tätä mammaa! Näyttänee ainakin Pedon koko 10 viikkoinen olemus melko väsyneeltä kävelyn jälkeen <3
Muumipeikon
juhannusruno
Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja
luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään, on
maailmaa tää minkä nyt mä nään.
Tove Jansson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti