Veret seisahtui

No hei. Ollut sangen vaihderikas viikko takana,paljon hyvää ja paljon huonoa. Viimeksi kirjoittaessani olinkin lähdössä Helsinkiin ja niin tapahtuikin.

Tärkeyksiä mukana

Viikko Helsingissä oli hyvin sateinen. Aamulla kastui kun polki jopolla kohti Mayor'sia ja sieltä koululle polkiessa oli taas märkä. Ei ihme jos olisin saanut flunssan,8h märissä vaatteissa viileässä luentosalissa ei ole ehkä optimaalisin ratkaisu.

Treenit Mayor'silla meni kaikinpuolin hyvin! Tuntuu että treeni on kulkenut muutenkin mukavasti lähiaikoina kummallisista olotiloista huolimatta!

 Ihan kaikkia samoja laitteita nyt ei ole kuin täällä Classic Gymillä,mutta onneksi on sen verran jo kokemusta treenaamisesta vuosien varrelta että osaa varioida. Tuttuja naamoja oli myös kiva

Jopo kulkee ja...hmm

nähdä,"vanha"PT:ni ja pari nyt karsinnoissakin menestynyttä tuttua tyttöä sai hyvin hymyä huulille!
Salilla oli aamutuimaan mukavan rauhallista ja vain tyyliin aamupoika Renne ja Nyyssölä siellä hillui seuranani. Päiväs aikaan voin sanoa että hyvinkin paljon ihmisiä salilla. Saimpa bongattua itseni juurikin Nyyssölän treenoblogista :P

Meri <3

Vaikkakin sää oli mikä oli sateinen niin toki kuvioihin kuului aerobinenkin ulkona. Melkein nuo pyöräilytkin päivittäin siihen jopa laskisin. Tuli tehtyä pari pitkää reipasta kävelylenkkiä ja haikeita oloja koska Helsinkiin tuli takaisin ikävä. Muuten tein salilla pari pitkääcrossaria.

Eksoottisia eväitä :)

Välillä on siis ihan viihdyttävää vaihtaa kaupunkia ja treenata muilla saleilla ja muissa ympäristöissä.

Syöminen sujui melko normaalisti;eväskassit vaan mukana pitkin päivää. Parina aamuna tosin nappasin Sis.Deli+Cof'e:sta aivan järkyttävän hyvän proteiini smoothien luennoille mukaan.
Toki asuin ihanan ystäväni luona viikon ja pidimme myös lautapeli illan johon kutsuttiin pari muutakin ystävää. Silloin otin hiilaripäivän ja vatsaan meni vakohomejuustoa/patonkia/rypäleitä/kuivattuja härkäpapuja ja riisisuklaata. Oi ör sitä sormien turvotusta sen jälkeen!

Luentojen pelastajat!

Ajomatkalla Tampereelle oli tosin eksoottonen myöhäis päivällinen;paketti kinkkua,kirsikkatomaatteja,zeroa ja kahvia.Mutta parempi sekin kuin levy suklaata :)

Kuitenkaan ei ollut painossa tapahtunut viikon ei niin säännöllisen elämän jälkeen muutoksia. Edelleen paino jumittelee iloisesti 62kg:ssä.

Valoa elämään ja ajatus muualle!

MUTTA.
Ihan julkisesti voin tämän nyt kirjoittaa.
Kaiken hyvän lisäksi sain sitten kutsun lääkäriin,halusi jotain jutella. Hieman ihmetytti kun ei muka voinut puhelimessa jutella vaan halusi henk.koht. tavata. No ei siinä mitään kun kesken työpäivän käväseen nopeesti lääkärillä. Ihan uusi lekuri jälleen vastassa ja vaikutti hyvin herttaiselta. Kyseli miten voin ja miten menee. Kerroin että lähiaikona on huimannut paljon ja ollut hyvin väsynyt,eikä ilman post it lappuja pysy oikein kärryillä. Lääkäreille valehtelu on mielestäni turhaa,mutta niin myös itselleen valehtelu. Silläkin hetkellä olo olo sellainen että ei tiennyt pysisikö horjumatta paikallaan. Kyseli myös miten sukulaisilla on terveyden tilat ja mihin isovanhemmat kuolleet. Ja sitten..aika pommin sitten tipautti hän minulle: "Suvi,epäilemme että sinulla voi olla leukemia,mutta se on VAIN epäilys." Silloin seisahtui veret ja olin vain että mitä sä sanoit?! Vaikka olen hyvin tietoinen kaikenmaailman sukurasitteista niin ei sitä osaa tajuta että itsellä EHKÄ voisi olla jotain alkavaa sairautta. Viikon lepo sairaslomalle jouduin,tuntuu ettei oma pää nyt ihan pysy mukana työssä josta ei varmasti olis hyötyä. Koska töissä haluan tehdä asiat täyspainotteisesti järjellä ja sydämellä!
Lääkäri neuvoi ottamaan rauhallisesti ja ulkoilemaan,tapaamaan ystäviä,syömään hyvin ja treenaamisen tehdä rauhallisesti. Hirmu liudan sain ohjeita mitä nyt tehdä ja miten olla. Ensiviikolla jatketaan tutkintaa ja jos olo pahenee niin acutan ensiapuun pitää viikonloppuna mennä,

Huipukirja lempi maastani ja siitä mikä koskettaa tulevaa työtäni,toivon mukaan..

Vaikeinta oli kertoa asiasta työparille ja johtajalle. Yleensä on helppoa puhua asiasta kuin asiasta mutta tämä meni nyt niin uudeksi,oudoksi,epäselväksi,pelottavaksi ja niin lähelle itseäni että en tiennyt miten sanoa asiani. Toki nyt tuntuu että aiheutan ehkä joillekkin huolta sillä että olen EHKÄ jotenkin sairas. Kaikki kun on niin auki vielä. Kaiken lisäksi sain vielä puhelun iltapäivällä että sovittu lääkäriaika joudutaan perumaan ja ensiviikolla ottavat vasta yhteyttä miten saadaan uusi aika. Siinä sitten taas tulikin lisä stressiä enkä ole lainkaan kärryillä mitä on tapahtunut.





Sellainen vuodatus. Jatkan kuitenkin nyt tätä eloa sillä voimilla ja sisulla mitä nyt on. Juuri nyt on pakko todellakin hiljentää ja kuunnella kroppaa. Onneksi on mies kotona,joka sai sovittua ettei menisi nyt Helsinkiin koska en halua olla yksin. Kaksi karva kaveria,ystävät ja kirjat viekööt nyt ajatukset muualle! Ulkoilen varmaan nyt enemmän kuin ennen ja salihommista en tiedä...Kesken en aijo kuitenkaan vielä projektia jättää. Tarvii vain kuulla mitä sisuksissa on meneillään!

Smoothie tarvikkeita,kardemumma on tähän settiin erityis hyvää!

Miehen lahjukset...jei!

Katsotaan mitä tuleva tuo tullessaan! Ainakin Lahteen lähden ihailemaan Nordic Fitness Expoja! Ja testailen uusia smoothie reseptejä. Mies kun rikkoi blenderin niin osti oikeen sauvasekoittimen tilalle,oi oi..
http://www.youtube.com/watch?v=KotlCEGNbh8
Voimabiisi ;)

Jatketaan elämää positiivisella asenteella!